Molok on Syväkeräys-järjestelmän kehittäjä ja kiertotalouden pioneeri

Molok-säiliöiden idea syntyi 1990-luvun alussa, kun hotelli- ja ravintolayrittäjänä toiminut Veikko Salli pohti miten oman yrityksen pihassa olevaa jätehuoltoa voisi parantaa siistimpään ja hygieenisempään suuntaan. Vaihtoehtojen puuttuessa, hän kehitti syväkeräys-järjestelmän, joka sai nimekseen Molok.

Molok-jäteastiat sijoitetaan osittain maan alle, joka mahdollistaa huomattavasti suuremman keräyskapasiteetin perinteisiin jäteastioihin verrattuna. Maan alla viileässä jätteet eivät haise, eivätkä eläimet pääse sisälle säiliöihin.

Kansainvälistä liiketoimintaa

Molok Oy on laajentunut kolmen vuosikymmenen aikana kansainväliseksi yritykseksi. Yrityksen päämarkkina-alueita ovat Suomi, Pohjoismaat sekä Pohjois-Eurooppa. Uusia kasvavia markkina-alueita ovat Espanja, jossa etsitään moderneja jätehuoltoratkaisuja sekä Liettua, jonka kahteen suureen kaupunkiin, Vilnaan ja Kaunasiin, Molok solmi noin seitsemän miljoonan euron arvoisen toimitussopimuksen vuoden 2018 alkupuolella.

Molok vie tuotteitaan yli 40 maahan. Eri maissa on itsenäisesti toimivat maahantuojat, sillä markkinat edellyttävät vahvaa paikallistuntemusta. Jätelainsäädäntö on hyvin maa- ja aluekohtaista. Myös Suomessa on kuntakohtaisesti erilaisia säädöksiä jätehuoltoon liittyen.

Toimialalla on paljon kilpailua, mutta Molok on menestynyt vahvan brändinsä ansiosta. Yritys onkin syväkeräys-menetelmän kehittäjänä alansa pioneeri ja johtava asiantuntija. Yrityksen strategiana on valita tarkasti ne tuote- ja markkina-alueet, joihin liiketoiminnassa keskitytään.

Korttelikeräyksellä kierrätystavoitteisiin

Suomessa kerätään sekajätettä, biojätettä, kartonkia, paperia, metallia ja lasia sekä uusimpana jakeena muovia. Kotitalouksien muovipakkausten kierrätystä varten on perustettu erillisiä keräyspisteitä ja tulevaisuudessa kierrätetään myös tekstiilijätteitä. Pirkanmaan Jätehuolto on myös aloittanut muovipakkausten keräämisen, johon taloyhtiö voi liittyä, jos yhtiöllä on käytössä syväkeräys-järjestelmä. Käytössä olevankin Molok-jäteastian voi helposti jakaa kahdelle jätejakeelle sisäastioiden tai jaettujen säkkien avulla.

Euroopan Unioni on asettanut jäsenmailleen kovat kierrätystavoitteet vuoteen 2035 mennessä. Suomen on otettava melkoinen loppukiri, jotta asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Molok on kehittänyt korttelikeräysmallin, jotta kerros-, rivi- sekä erityisesti pientaloalueilla kierrätysastetta saataisiin nostettua.

Kortteli- eli lähikeräysmallissa 6-8 jätelajin keräys toteutetaan kustannustehokkaasti ja kestävästi alueen yhteisillä keräysastioilla. Keräyspiste on riittävän lähellä käyttäjiä ja se toteutetaan käyttäjämäärien mukaisesti. Omia, kiinteistökohtaisia jäteastioita ei enää tarvita ja esimerkiksi pientalojen asukkaiden ei tarvitse säilyttää ja kuljettaa jätejakeita kauempana sijaitseviin keräyspisteisiin.

Tulevaisuuteen kovat kasvuodotukset

Kierrättäminen on globaali megatrendi, joka vahvistuu edelleen ja tarjoaa kiertotalousalan yrityksille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Molok onkin tehnyt monia avainrekrytointeja yrityksen johtoon, myyntiin, tuotantoon ja tuotekehitykseen. Yritys tavoittelee merkittävää kasvua tulevina vuosina, kehittää aktiivisesti uudenlaisia tuotteita sekä laajentaa jälleenmyyjäverkostoaan.

Tuotekehityksessä keskitytään mm. säiliöiden muunneltavuuteen sekä käyttötehokkuuden optimointiin. Myös IoT-ratkaisujen kytkeminen tuotteisiin on keskiössä, sillä esimerkiksi kunnalliset jätehuoltoyhtiöt haluavat pinnanmittausteknologian avulla optimoida tyhjennysvälejään. Niin ikään erilaisten sähköisten lukkoratkaisujen kysyntä kasvaa, sillä ne keräävät tietoa säiliöiden käytöstä ja mahdollistavat esimerkiksi huoneistokohtaiset jätemaksut.

Molok Oy

  • Syväkeräys-järjestelmät jätteiden keräykseen ja kierrätykseen
  • Pääkonttori ja tuotantolaitos Nokialla
  • 60 työntekijää
  • Liikevaihto 20 miljoonaa euroa
  • Vientiä yli 40 maahan
  • Maailmalla käytössä yli 150 000 Molok-jätesäiliötä

Lisätietoa yrityksestä: www.molok.com/fi