Nokianvirran Energia syntyi vastaamaan kolmen nokialaisen yrityksen energiantarpeeseen. Nykyisin vahvasti kiertotalouteen pohjautuvan energiayhtiön tarina käynnistyi vuonna 2014, kun Leppäkoski Group Oy osti Nokian voimalaitoksen Fortumilta.
Oston seurauksena Leppäkoski Groupin sekä Oy Essity Finland Ab:n ja Nokian Renkaat Oy:n välillä heräsi keskustelu yhteisen energiayrityksen perustamisesta. Syntyi Nokianvirran Energia Oy, jonka tehtävänä on parantaa osakkaidensa kilpailukykyä tarjoamalla hintavakaata energiaa.
Alussa investointiin kiinteäpolttoainelaitokseen ja biokattilaan, joka aloitti toimintansa vuonna 2016. Sen ansiosta maakaasun rooli energiantuotannossa muuttui pääpolttoaineesta vara- ja käynnistyspolttoaineeksi ja sen käyttö muuttui marginaaliseksi. Seuraava investointi oli vuonna 2018 savukaasulauhduttamo, jolla otetaan talteen savukaasujen hukkalämpö ja hyödynnetään se kaukolämmön tuotannossa.
Tuotetusta energiasta noin 60 % menee Essityn ja Nokian Renkaiden tehtaille ja loput noin 40 % Leppäkosken kaukolämmöntuotantoon. Nokianvirran Energian tuotanto kattaa lauhoina vuosina jopa koko Nokian kaukolämmön käyttötarpeen.
Toimitusjohtaja Liisa Aarikan mukaan ilmastokeskustelun kannalta on tärkeää, että voimalaitoksetkin puristavat energiantuotannossaan kaiken irti raaka-aineistaan.
Nokianvirran Energian voimalaitos käyttää energialähteenään eniten metsähaketta sekä metsäteollisuuden puutähdettä, kuten sahanpurua ja kuorta. Lisäksi käytetään rakentamisjätteenä syntyvää kierrätyspuuta. Näiden lisäksi hyödynnetään turvetta ja siistauslietettä.
– Energianlähteemme ovat käytännössä sivuvirtoja. Metsäpolttoaineet ovat puunkorjuun ja metsäteollisuuden sivuvirtoja, ja rakennusalalta tulee omansa. Turvetta lukuun ottamatta kaikki polttoaineemme ovat jotain, mitä muut eivät enää tarvitse. Lisäksi tarvitsemme raaka-aineeksi vielä vettä ja ilmaa tuottaaksemme energiaa. Esimerkiksi siistauslietteen poltosta syntyvän tuhkan välitämme puolestaan edelleen lannoitteiden raaka-aineeksi ja maanrakennuskäyttöön. Pihalle menee vain se, mikä kohoaa piipusta ja sitäkin voimme tulevaisuudessa ottaa paremmin hyötykäyttöön, Nokianvirran Energian toimitusjohtaja Liisa Aarikka esittelee.
Energialaitoksen polttoaineet pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä. Puupuolella toimittajia on useita, ja hankintasäde pyritään pitämään alle 250 kilometrissä.
– Hankimme rippusiakin läheltä, jotta energialähteiden hankintasäde pysyy pienenä. Mielestäni olisi hullua, jos ympäristöystävällisenä polttoaineena pidettyä ja EU-tason kestävyyskriteerien mukaista puuta kuljetettaisiin tänne kaukaa. Näin pystymme käsi sydämellä sanomaan, että toimintamme on tämänkin osalta vastuullista, Aarikka kuvailee.
Voimalaitos on osakkailleen rajanaapuri, minkä ansiosta myös tehtaiden sivuvirrat ovat lähellä. Essity Finlandin paperitehtaalta on suora kuljetinyhteys, joka kuljettaa polttoaineena hyödynnettävää kierrätyspaperin siistauksesta syntyvää siistauslietettä suoraan kattilahuoneeseen ja polttoon. Paperitehtaan siistausliete on loistava raaka-aine energiantuottoon laitoksella, jolla on käytössään savukaasulauhdutin, sillä kostean lietteen savukaasuista irtoaa veden lauhtuessa poikkeuksellisen tehokkaasti lämpöenergiaa.
Energialaitoksen tärkeimmät tehtävät ovat toimitusvarmuus sekä kilpailukyvyn tukeminen. Näiden lisäksi siirtyminen fossiilisen maakaasun sijasta kotimaisiin polttoaineisiin on panostus puhtaampaan tulevaisuuteen ja kotimaiseen työhön.
Voimalaitos lopetti maakaasun käytön pääpolttoaineena alkuvuonna 2016. Yrityksen visiona on vähentää myös turpeen käyttö mahdollisimman pieneen, vaikkakin nykyinen maailmantilanne aiheuttanee ainakin väliaikaisia haasteita alun perin suunnitellulle vähennystahdille. Nykyisin turpeen osuus polttoaineista on noin 16 %, kun laitoksen käynnistyessä vuonna 2016 se oli noin 30 %.
Hiilidioksidipäästöjä Nokianvirran Energia on vähentänyt vuoden 2013 lähtöarvoista roimasti. Päästövähenemä 2013–2021 oli –65,3 %. Vuoden 2022 tavoite vertailuvuoteen on –71 %. Voimalaitoksen CO₂-päästöt olivat vuonna 2013 yli 89 tuhatta tonnia, kun vuonna 2021 ne olivat enää vain noin 27 tuhatta tonnia.
Vuonna 2018 käyttöön otetussa savukaasulauhduttamossa 140-asteinen savukaasu jäähdytetään vesisuihkulla niin, että se on poistuessaan enää 50-asteista. Jäähdytysveteen talteen otettu energia on vähentänyt laitoksen primäärienergian tarvetta 16 % ja vuosittaista polttoaineen tarvetta 60 GWh. Aarikan mukaan juuri tällaisilla toimilla on merkitystä:
– Nykyisen ilmastokeskustelun kannalta on tärkeää, että voimalaitoksetkin puristavat energiantuotannossaan kaiken irti raaka-aineistaan.
Energia-alalla tapahtuu tällä hetkellä paljon esimerkiksi päästövähennyksiin ja polttoaineiden luokitteluun liittyen.
– Näinä aikoina on hirmuisen tärkeää olla toimitusvarma. Pääsääntöisesti huoltovarmat polttoaineet eivät ole päästöttömiä polttoaineita. Laitoksen ykkösasia on, että lämpökattila toimii ja sille on polttoainetta. Näin osakasyrityksillä on energiaa toimintaansa ja Nokian kaupungin lämpöverkko pysyy lämpimänä. Jos emme olisi kiinteiden kotimaisten polttoaineiden varassa, niin varmasti olisimme jännittyneinä miettineet varasuunnitelmaa tulevan talven varalle, Aarikka kuvailee.
Aarikka summaa Nokialla toimimisen etuja:
– Meille on tärkeää, että tuotamme energian paikallisesti siellä missä sitä tarvitaan. Olemme siinä onnellisessa asemassa, että asiakkaamme ovat vieressä putken päässä. Polttoainekuljetusten näkökulmasta Nokia sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella. Miksi meidän omistaja-asiakkaidemme teollisuuslaitokset sijaitsisivat Nokialla, jos heistä täällä ei olisi hyvä olla ja asiat eivät toimisi hyvin?
Nokianvirran Energialle on myös tärkeä arvo, että tehdään yhteistyötä paikallisten toimittajien ja yrittäjien kanssa. Erityisesti ECO3-alueella on useampia pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Myös asiakkaana energialaitos on kumppaneille mieleinen, koska osakkaiden tehtaat tarvitsevat energiaa läpi vuoden tasaisesti.
Näkölasin avulla pääsee kurkistamaan tulipesän palamista. Tulipesän lämpö on 850 celsiusastetta, joten kovan lämmön vuoksi lasin on oltava pieni.
Teksti: Mirva Perkiö, Creative Crue
Kuvat: Olli-Pekka Latvala
Lisätietoa:
www.nve.fi
Julkaistu:
22.8.2022