Puetaan Suomi Nousuun

Nokialta löytyy useita pienyrittäjiä, joiden tekemisessä heijastuu vahva intohimo, sitoutuminen ja tekemisen palo. Vaatevalmistaja Nousun Turkka Koivisto on yksi heistä.

Palokunnan punttisalilta pienyritykseksi

Nousun tarina alkoi palokunnan punttisalilta. Pelastajana toiminut Koivisto ihasteli kuntoilun lomassa kollegoidensa kanssa yhden treenaajan vanhaa perintöverkkatakkia. Siitä keskustelu eteni nostalgisoimaan vanhoja urheilukisoja ja vanhoja kunnon urheiluvaatteita. Kaikki olivat sitä mieltä, ettei nykyään saanut kunnollisia ja silmää miellyttäviä urheiluvaatteita. Päädyttiin ajatukseen, että vanhoilla kunnon verryttelyasuilla olisi kyllä suomalaisen verkkarikansan keskuudessa menekkiä, jos niitä vain jostain saisi.

Koivistolla oli jo pitkään muhinut halu lisätä käsityön määrää Suomessa. Hänellä ei kuitenkaan ollut vielä käsitystäkään siitä, että tekisi sen vaatteiden kautta.

– Koin, että suomalaisten käsityöammattien ja käsillä tekemisen kivijalka on palanut olemattomiin. 1990-luvun Neuvostoliiton hajoaminen ja Kauko-Idän tuonti tappoivat alan Suomesta. Kaikki pitivät yrityksen perustamista hulluna, mutta pakkohan sitä oli kokeilla, Koivisto kuvailee.

Diplomi-insinööriksi valmistuneen Koiviston alkuperäinen suunnitelma oli laajentaa turvallisuustekniikan osaamistaan pelastustoimessa, mutta ajatus toimistoon jumiutuneesta ja ihmisistä etääntyneestä arkityöstä ei houkutellut.

Niinpä mies ilman minkäänlaista kokemusta vaatetusalasta perusti NousuCommunity Oy:n loppuvuodesta 2016. Ensimmäiset Nousu-tuotteet tulivat joulumyyntiin 2017, jolloin Koivisto myös luopui osa-aikaisena jatkamastaan palomiehen työstä. Ensimmäinen tuote oli miesten verkkatakki, ja miesten vaatteet kattavatkin yhä suuren osan Nousun valikoimasta.

Oma ompelimo Nokialle

Kuten monella muulla pienyrittäjällä, toiminta starttasi kotinurkista Tampereelta. Alkuun riitti pieni varastotila Pyynikiltä, sitten hankittiin lisätilaa Raholasta. Maailmanlaajuinen koronapandemia toi mukanaan myös jotain hyvää Nousulle. Verkkoon siirtynyt asiakaskunta löysi Nousun, ja myynti kasvoi. Se kasvoi niin, ettei kasvomaskeja valmistavilla alihankkijoilla ollut enää resursseja ommella Nousulle.

– Meillä oli kaksi vaihtoehtoa. Antaa tuotteiden loppua kysynnästä huolimatta tai perustaa oma ompelimo, Koivisto summaa.

Niinpä Nousulle perustettiin oma ompelimo nykyiseen osoitteeseen Nokialle. Nykyisin ompelimossa työskentelee kolme ompelijaa ja osa-aikainen varastointia ja asiakaspalvelua hoitava työntekijä. Verkka-asujen rinnalle on tullut collegeita, shortseja ja sukkia.

Jälleenmyyjien ottamisen kanssa Nousulla ollaan tietoisesti maltillisia. Nousun vaatteita saa muun muassa Tampereen Taito Shopista ja Sportheavystä. Koska tuotantomäärät ovat rajallisia, nettikauppa ja oma myymälä myyvät sen, mitä ehditään tuottaa. Lisäksi tehdään erilaisia tilaustöitä esimerkiksi urheiluseuroille ja yrityksille, jotka hankkivat yhteneväisiä asuja kerralla isommalle porukalle.

Suomessa tehtyä jokaista ommelta myöden

Koivistolle on kunnia-asia, että Nousun tuotteet ovat niin Suomessa valmistettuja, kuin mahdollista. Kotimaisuudessa pyritään täyteen 100 prosenttiin ja tavoitteena on työllistää mahdollisimman monta suomalaista. Koivisto on pyrkinyt kannustamaan esimerkiksi Tredun nuoria ompelijaopiskelijoita alavalinnassaan.

– Jos minun esimerkkini lisää ompelijoiden määrää Suomessa tai joku saa Noususta kipinän perustaa ompelimon tai oman vaatemerkin, niin se on minulle merkki onnistumisesta, ei niinkään taloudelliset pikavoitot. Nykykaupallisuus on ristiriitaista touhua, jossa toisaalta puhutaan huolestuneena luonnon tilasta ja toisella kädellä yritetään saada myyntiä tappiin. Se ajatusmaailma on itselle vieras ja sellaisena sen yritän pitääkin, Koivisto kuvailee Nousun takana olevia arvoja.

Tavoite suomalaisuudesta asettaa myös rajoitteensa. Suomessa ei ole vaatevalmistukseen tarvittavia raaka-aineita, joten materiaalivalikoima on pieni. Langat tulevat ulkomailta, koska Suomessa ei ole lankatehtaita. Orivedellä langat neulotaan kankaiksi ja muiksi materiaaleiksi. Esimerkiksi vetoketjuja tai tuulenpitäviä kankaita ei tehdä Suomessa, joten Nousu pitäytyy neulekoneilla tehdyissä collegeissa.

– Suomessa valmistetuille talvi- ja välikausivaatteille olisi kyllä kysyntää. Jotta ne olisivat mahdollisia, pitäisi luoda oma kutomo. Sellaisen perustamiseen taas pitäisi lyödä useamman pienen valmistajan päät yhteen, Koivisto ideoi.

Inspiraatio ja arvot 70-luvulta

Koivisto on ansaitun ylpeä siitä, että Nousun kautta on luotu jotain valtavirrasta poikkeavaa. Nousulla tehdään sitä, mitä kaikki tekivät 50 vuotta sitten, mutta nykyisin ei kukaan. Lähtökohtana on, että vaatteet valmistetaan samalla antaumuksella ja kestämään käyttöä kuten hänen lapsuudessaan 1970-luvulla. Myös värimaailma on 70-luvulta.

– 70-luku oli vuosikymmen, jolloin oli epäonnistumisia mutta ehkä vielä enemmän onnistumisia. Se oli rohkeiden ideoiden vuosikymmen. Mielestäni 60- ja 70-lukujen ajatusmaailmassa oli monia asioita, joita nykyihminenkin tiedostamattaan kaipaa. Silloin osattiin rauhoittua ja elettiin hitaampaa elämää. Suosittiin kestokäyttökulttuuria ja ostettiin harvemmin sekä tarpeeseen. Silloin mallistot eivät vaihtuneet edes kertaa vuodessa ja eikä vanhaa mallistoa siirretty alennusmyyntiin, Koivisto perustelee 70-luvun nostamista Nousun inspiraation lähteeksi.

Kaikki tarpeellinen on Nokialla

Koivisto on tyytyväinen Nokian palveluihin ja sijaintiin: kaikki tarpeellinen on lähellä, mutta hintataso Tamperetta maltillisempi. Tampereelta ei olisi mahdollista löytää vastaavaa vanhaa tiilirakennusta, jonka vuokrataso olisi pienyrittäjälle mahdollinen. Tulevaisuudessa saattaa myös tulla tarvetta uusille tuotantotiloille. Sitten kun uusien tilojen aika koittaa, valitsee hän tilat tarpeeksi läheltä nykyistä ompelimoa ja samoin arvonsa säilyttävältä alueelta – kenties Nokialta.

Teksti: Mirva Perkiö, Creative Crue
Kuvat: Olli-Pekka Latvala