Pirkanmaan Jätehuollon miljoonainvestointi Biomylly on kiertotaloutta parhaimmillaan

Pirkanmaan Jätehuolto on 451 000 asukkaan ja 17 kunnan yhtiö, jonka käsittelemistä jätteistä huimat 99 % saadaan hyötykäyttöön. Nyt Nokian bio- ja kiertotalouden ECO3-yritysalueella on käyttöönotettu yhtiön uusin miljoonainvestointi, 23 miljoonan euron biokaasulaitos Biomylly. Biojätteet muuntautuvat siellä biokaasuksi ja luomuravinteiksi.

Tonttikaupan myötä biojäte muuttuu polttoaineeksi

Nokian Kolmenkulman ECO3 on kiertotalouden innovointi- ja pilotointialue, jonka 35 toimijasta Pirkanmaan Jätehuolto on alueen ankkuriyritys. Alueella sijaitsee entuudestaan yhtiön Koukkujärven jätekeskus.

Nokian kaupungilta ostetulle 60 hehtaarin tontille nousee nyt kiertotaloutta parhaimmillaan: biokaasulaitos Biomylly jauhaa Pirkanmaan biojätteistä uusiutuvaa BIG-biokaasua, jota jaellaan ensivaiheessaan Koukkujärven ja Tarastenjärven tankkausasemmilla omalle kalustolle ja kuluttajille. Ainutlaatuisen kaksilinjaisen tuotannon toinen puoli tulee käsittelemään Nokian jätevedenpuhdistamolta tulevat lietteet.

– Kaikkineen kyseessä on merkittävä ympäristöinvestointi. Biomyllystä saadaan ekologista biokaasua kaasuautoihin ja luomulannoitteita maanviljelykseen. Tavoitteenamme on, että biojätteet saadaan pois sekajätteistä, käsiteltyä asianmukaisesti ja että koko oma kalustomme – yhteensä 40 kuljetusautoa –  kulkee kohta itse valmistetulla biokaasulla,  toimitusjohtaja Harri Kallio kertoo.

Ensimmäiset biojätteet jauhettiin Biomyllyssä heinäkuussa ja tuotannon odotetaan olevan täydessä vauhdissaan vuoden 2021 aikana. Toinen biokaasuasema tullaan rakentamaan Tarastejärvelle vuoden 2022 aikana.

Kiertotalouden tutkimusta ja työllistävyyttä

ECO3-aluetta kehitetään yhdessä Nokian kaupungin, Nokian kaupungin kehitysyhtiö Verte Oy:n, yritysten ja korkeakoulujen kesken. Yhteistyön sitoutuneisuudesta kertoo jotain jo se, että Pirkanmaan Jätehuolto lahjoitti 50 000 euroa Tampereen yliopistolle kiertotalouden ratkaisujen tutkimiseen.

– Tutkimus ja innovatiivinen kokeilutoiminta kuuluvat keskeisesti ECO3-konseptiin. Yhteistyö toimijoiden kesken on sujunut erinomaisesti: Nokian kaupunki on monella tapaa huolehtinut siitä, että kehittämis-, suunnitelma- ja lupa-asiat ovat hoituneet sujuvasti. Lisäksi kiertotalouden alustamallin kehittäminen Nokian kaupungin Verte Oy:n johtamana on ollut innostavaa ja tuloksekasta. Voin vilpittömästi kehua kaupunkia ja kaupungin henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä, Kallio kiittelee.

Pirkanmaan Jätehuollon palveluksessa Nokialla työskentelee 11 henkeä. Välillisiä työllistämisvaikutuksia on odotettavissa, kun biokaasun ekosysteemi ja infra kehittyvät.

– Biomyllyn osalta ECO3-alueelle sopisi biomateriaalivirtoja tuottavia tahoja kuten maa- ja metsätalouden ja elintarviketeollisuuden toimijoilta, mutta myös kuljetukseen ja uuteen tekniikkaan liittyville yrityksille löytyy mahdollisuuksia, Kallio pohtii.

Tulevaisuus on uusiutuva

Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on 15 000 kaasuautoa vuoteen 2025 mennessä. Edellinen tavoite 5 000 kaasuautoa vuoteen 2020 mennessä ylitettiin kaksi vuotta ennakkoon.

Biokaasun käyttö on siis kasvussa ja hyvä niin: biokaasun käyttö vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 %. Pelkästään Pirkanmaan Jätehuollon oman kaluston päivittäminen kaasukäyttöisiksi pienentää jätekuljetusten päästöjä noin 1900 hiilidioksiditonnia vuodessa. On asiassa taloudellinen puolensakin: biokaasu on vertailuhinnaltaan bensiiniin nähden lähes 40 % edullisempi polttoaine.

Biomyllyn täyden käyttöönoton ohella Pirkanmaan Jätehuollon lähitulevaisuuden näkymissä siintää muitakin tärkeitä tavoitteita.

– Hankittu tontti mahdollistaa monenlaiset uudet energiaratkaisut ja tulevaisuuden investoinnit. Tulemme kehittämään siellä muun muassa aurinkovoiman ja hiilidioksidin talteenottoa, Kallio kertoo.