Kiertotalousyritys WasteWise Group ei olisi halunnut aloittaa mistään muualta kuin Nokialta – “Täällä meidän kuuluukin olla”

Nokialainen WasteWise Group valmistaa mekaaniseen kierrätykseen sopimattomasta muovijätteestä pyrolyysiteknologialla uusiomuovin raaka-aineita. Toimintaa on nyt testattu ja hiottu vuodesta 2017, ja pian tehdas aloittaa täysimittaisen toimintansa. Seuraavaksi on edessä laajeneminen muualle Suomeen.

– Olimme ensin hieman liian ajoissa, mutta sitten sopivasti aikataulussa, kuvailee Nokian ECO3-yrityspuistossa toimivan WasteWisen vt. toimitusjohtaja Antti Åke.

Mitä hän tarkoittaa?

WasteWise Group on vuonna 2017 Nokialla perustettu kiertotalousyritys.Tavoitteena oli nostaa kumijätteen jalostusastetta ja lisäarvoa. Mahdollisuus siihen löytyi pyrolyysiteknologian käyttämisestä kierrätyksessä, eli kemiallisesta kierrättämisestä.

Harmi vain, että kumin kemiallisessa kierrätyksessä syntyvälle pyrolyysiöljylle ei vielä oikein ollut markkinoita Suomessa. Mutta muovinpa oli! Ja niin siirryttiin vaikeasti kierrätettävän muovin pyrolysointiin, jota varten kehitettiin siihen räätälöity teknologia sekä tuotantolaitteisto.

Edessä laajentuminen myös muille paikkakunnille

Åke on luotsannut WasteWise Groupia elokuusta 2024.

– Tavoitteenani on ollut jatkuvatoimisen laitoksen käyttöönotto. Samalle olemme tuplanneet kapasiteetin, jolla aloitimme, hän sanoo.

Tähän asti WasteWise Group on ollut niin sanotusti pilotointitilassa.

– Olemme testanneet tuotantolaitostamme, teknologiaamme ja sitä, että toiminnallamme on liiketoimintapotentiaalia. Pian aloitamme jatkuvan tuotannon. Sen jälkeen, kun saamme Nokian kaksi tuotantolinjaamme toimimaan vuorokauden ympäri, tavoitteenamme on investoida toiseen laitokseen, josta tulee kaksi kertaa nykyistä kapasiteettia suurempi.

Mitään tarkkaa uuden laitoksen lokaatiosta Åke ei vielä sano, sillä kartoitukset ovat edelleen käynnissä.

– Mutta Suomessa se on. Täällä on niin paljon niittämätöntä peltoa, ja voimme vakiinnuttaa asemamme, että toimintamme laajentaminen on oikea ratkaisu.

Ensimmäiseksi kodiksi Nokian ECO3-yrityspuisto oli kuitenkin täydellinen paikka yritykselle.

– Kuvailisin, että täällä meidän kuuluikin olla, täältä meidän kuuluikin aloittaa. Saamme niin paljon käytännön synergiaetuja täällä toimimisesta ja voimme yhdistää voimamme muiden kiertotalousyritysten kanssa, että siitä on meille pelkkää etua.

Pyrolyysiteknologialla puhdasta uusiomuovia

WasteWise tuottaa laitoksessaan pyrolyysiteknologialla muovijätteestä pyrolyysiöljyä, jota voidaan käyttää uusien muovien raaka-aineena korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Kemiallisen kierrätyksen menetelmin valmistettu uusiomuovi vastaa ominaisuuksiltaan neitseellistä muovia ja soveltuu jopa elintarvike- ja lääketeollisuuteen tai visuaalisesti vaativiin käyttökohteisiin.

– Muovin mekaaninen kierrätys on hieno tapa käyttää uudelleen helposti tunnistettavat ja eroteltavat jätemuovijakeet. Tämä kuitenkin asettaa rajoitteita, joita kemiallinen kierrätys poistaa. Molemmille kierrätystavoille on tarvetta, ja kemiallinen kierrätys tulisi nähdä olemassa olevia kierrätysmekanismeja täydentävänä prosessina. Näin saadaan kierrätettyä muovijätettä, joka menisi muuten polttoon, Åke sanoo ja lisää:

– Me käytämme vain sellaisia sivuvirtoja, jotka eivät ole mekaanisesti kierrätettävissä ja tyypillisesti ohjautuisivat energiapolttoon. Näin energiapolton poistamisella saavutetut päästövähennykset ja fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen tuottaa toiminnallemme nettopositiivisen hiilikädenjäljen. Mielestäni kiertotalouden kauhein vaihtoehto on polttaa kierrätettävissä olevaa.

WasteWisen prosessoima jätemuovi tulee valmistavasta teollisuudesta tai kuluttajilta.

Toiveissa, että muovijätettä ei synny

WasteWisen toiminnan jarruna on Suomen huono kierrätysaste.

– Suomi on tässä Euroopan pohjamutaa ja maksamme siitä EU:lle sakkoja. Esimerkiksi Hollanti taas on mallimaa kierrätyksen suhteen. Heillä myös kaltaisiamme toimijoita on jo olemassa.

Åke syventyy pohtimaan siitä, mitä kaikelle kierrätettävälle ja muualle kelpaamattomalle muoville tapahtuu, kun Suomen kierrätysaste toivottavasti saadaan nostettua vuoteen 2030 mennessä tavoitearvoonsa, 50 prosenttiin.

– Tähän me yritämme tarjota ratkaisua. Meillä on selkeä viesti: antaa tulla vaan, me tiedämme, mitä tehdä myös vaikeasti kierrätettävälle muoville. Pullonkauloja ei pääse syntymään, ainakaan jos on meistä kyse.

Åken mukaan 50 prosentin kierrätysaste on hyvä ensimmäinen tavoite, mutta pohjimmiltaan olisi hyvä pyrkiä siihen, että muovijätettä ei syntyisi ollenkaan ja käsite muuttuisi kierrätettäväksi raaka-aineeksi.

– Ja jotta siinä onnistuttaisiin, pitää ottaa vielä yksi askel taaksepäin ja pohtia sitä, miten tuotteet suunniteltaisiin niin, että ne voi kierrättää sataprosenttisesti. Yksi vastaus tähän on tuotteiden elinkaariajattelun laajentaminen kierrätettävyyteen. Tälläkin hetkellä moni muovituote suunnitellaan vain ensisijaista käyttökohdetta ajatellen, jolloin käytettävyys ajaa kierrätettävyyden edelle. Esimerkiksi tuotteen kierrätettävyys paranee huomattavasti, mikäli eri materiaalit kuten muovit ja metallit voidaan helposti erotella toisistaan jo syntypaikkalajittelussa.